Vaalipäivä

Vaalipäivänä aurinko paistoi. moni on valitellut lumen tuloa ja kylmyyttä. Viikkokausien harmauden ja sateen päälle olen itse tyytyväinen siihen, että aurinko paistaa. Harmittaa se, että sää selvästi vaikuttaa omaan mielialaan. Yritän olla lisäämättä matalapaineiden merkitystä, mutta kun aurinko singahtaa esiin, näkyy heti muutos oman pään sisällä.

Auringonpaisteessa oli mukava kävellä äänestyspaikalle. Nappasin lähtiessä kameran mukaan taskuuni, mutta kuvia ei tullut napsituksi, enemmän keskityin nauttimaan hetkestä ja auringosta. Kuuraiset lehdet kuvasin koulun portaalta, se jäi päivän ainoaksi kuvaksi.

Päivällä jatkoin sitten kesken jääneitä haravointihommia. pakkasen ansiosta ei enää uppoa nilkkoja myöten saveen, mutta homma on myös selvästi raskaampaa, kuin sulaan aikaan. Onneksi sentään pääsee vielä tekemään sitä, eikä lunta ole peittämässä kaikkea haravoitavaa.

Nyt jännitetään vaalituloksia. Samalla pitäisi huomista varten vertailla vakuutustarjouksia ja lukea yksi kommentoitava raporttiluonnos. - Joku juttu jää nyt varmaan tekemättä.

Bloggaamisessa joku tökkii. Haluaisin keskittyä enemmän kuviin kuin sanoihin, mutta kuvia ei synny. Otin koneen syliin jo kauan sitten ja jutuin pelaamaan pasianssia. Katsojia silti täällä näyttää käyvänomaan tasaiseen tahtiinsa. Koska tilaston katsojaluku on jo ylittänyt 8500, kannustan teitä lukijoita lupaamalla arvonnan, kun 10 000 menee rikki.

'Tis the last rose of summer...

Pihalla kaikki kasvit eivät vielä usko syksyn saapuneen. Sääkukka yrittää yhä kukkia korissa, samoin ruusu kukkapenkissä. Angervon lehdet ovat sentään punertuneet ja köynnöshortensia kellastunnut.

Päivä oli yllättävän sateeton (joskin harmaa), joten suurin osa päivästä sujui syystöissä. Aamupäivällä kärräilin haravoituja lehtiä, sitten kuskailtiin kukkaruukkuja, kesäkalusteet ja grilli talvisäilöön. Että ne saatiin mahtumaan varastoon, piti sieltä raahata sisälle perityt sängynpäädyt ja vanhat puiset alkon laatikot (pojan käyttöön).

Päivä ei täällä rannikon läheisyydessä ollut aurinkoinen, sade onneksi alkoi vasta neljän jälkeen, joten pahasti ei kastuttu -  mitä nyt saatiin saappaat perusteellisesti savisiksi, kun jatkuva sade on pehmittänyt koko pihan velliksi. Haravointia vielä riittää, mutta sitä voi sitten jatkaa iltahämärissä ensi viikolla, jos huomenna sataa.

Sade lotisee taas ulkona. Saunan jälkeen pantiin pönttöuuniin tulet ja lötkötellään ihan rauhassa. Ehkä kohta taas tartun huivityömaahan.

Viimeistelyhommia

Kun ilmat viilenee ja lattiat samalla, niin oli pakko ottaa päättelyprojekti ja saattaa sukat käyttökuntoon. Ensimmäiset tyttärelle, suoraan päättelystä matkalaukkuun, mitään pingotuksia ei täällä keretä harrastella. Jälkimmäiset omaan jalkaan. Tavoistani poiketen nukuin sukat jalassa koko viime yön - itsellenikin yllätykseksi.

Kahdet sukat.
Lanka: Drops Fabel Unicolor (musta) ja Print, turkoosi nro 340, vihreän vyöte hukassa
Puikot: nro 2 bambua (liian paksut, mutta en oo löytäny käsialalleni riittävän ohuita)
Silmukoita: 56 kummassakin
Ranskalaiset kantapäät ja pyöreät kärjet.

Silmukoita olisi sopiva määrä jos puikot olisivat ohuemmat, nyt on vähän löysät, varsinkin tyttären jalkaan. Tosin hän ilmoitti, että menevät unisukiksi ja siinä ei kuulemma pieni väljyys haittaa. Lämpimät jalat on mukava asia, ohuet villasukat pitää lämpimänä, muttei ole liian kuumat.

Nyt taas huiviprojektia eteenpäin ja se villatakkimalli on yhä hakusessa. Lanka tuolla korissa huutelee ja keho huutelee villatakin perään, alkaa olla ulkona jo sen verran viileää.

Viikonloppu hurahti kuoroleirillä. Jouluohjelmisto on työn alla ja oli oikein mukavaa. Pitkästä aikaa tuntui totaalisen mukavalta laulaa porukassa ja illallakin oli kivaa, vaikka aikaisin väsähdinkin. Lauantaina laulutunnilla sain ahaa-elämyksen, jonka toivottavasti osaan hyödyntää myöhemminkin. - Olisipa kivaa ehtiä säännöllisesti laulutunnillekin.

Leiriympäristönä oli iki-ihana Päivölän virkistyskoti, tunnelmallinen talo ja ihana luonto. Keltaisia ja lehdettömiä puita, aamusumua, verannalle talvehtimaan siirrettyjä pelakuita ja verenpisaroita, sadetta ja auringonpaistetta sekä aamukävelyllä nähty peura. Kaiken kruunasi herkullinen kotiruoka. Mmm.


Vähän huolestuttaa se, että kaikilla muilla tuntuu olevan jo pihat laitettuna talvikuntoon: kukkaruukut on tyhjennetty, pesty ja kannettu varastoon ja kaikki muukin kondiksessa. Meillä on vielä kaikki pitkin pihaa. Onneksi alkavalla viikolla on loppuviikosta kaksi päivää syyslomaa, silloin olisi tarkoitus hoitaa piha-asiat talviasentoon. Tuskin se lumi sitä ennen tulee - toivottavasti. ;)

Mökkikeikka

Tehtiin syksyn todennäköisesti viimeinen keikka mökille. Perjantaina ajeltiin sateessa ja aloiteltiin semmoisia puuhia, joita saattoi tehdä sisällä. Lämmitettiin sauna ja saunottiin iltapimeässä. Järveen ei uskallettu mennä liukkaan kallion yli. - Melkein harmittaa moinen mamoilu. ;)

Yöllä tuuli yltyi kovaksi, sade ja myrsky repivät suurimman osan puissa vielä sinnitelleistä lehdistä. Muuten oli hiljaista. Vain kolmet valot näkyi rannoilla omiemme lisäksi.

Tänään sitten touhuttiin enemmän; pumppu tyhjäksi, letku yläs järvestä ja huonekalut kuisteilta sisälle. Tyhjennettiin keittiön komerot ja jääkaappi ja pakattiin vuodevaatteita hiiriltä suojaan. Viimeiseksi vielä hiiribaari auki vakiopaikkaan ja ovet lukkoon. Kotimatkalla ihailtiin runsasta valikoimaa erimuotoisia ja -värisiä pilviä.

Tällä kertaa ei jäänyt kauhea jälkihaikeus lähtiessä. Ulkona oli kylmä, eikä talokaan kovasti lämmennyt, tuuli oli sen verran voimakas, että se jäähdytti tehokkaasti vaikka patterit sinnikkäästi yritti puskea lämpöä ilmoille. Matalapineella ei viitsitty yrittää sytyttää puuhellaa, koska se helposti savuttaa sisään ennen kuin syttyy kunnolla. Savun tuulettaminen olisi vienyt viimeisenkin lämmönhiukkasen taivaan tuuliin. Kotiin lähtiessä poimittiin matkan varrelta vielä puusohva ja peräkärry auton perään, sitten köröteltiin kotiin. Autossa aloitin toisen kerran kaulahuivintekeleen. Saa nähdä, mitä siitä syntyy - toivottavasti kaulahuivi, joka ei kutita kaulaa.

***

Muutama uskollinen täällä näyttä Bloggerin tilaston mukaan käyvän yhä kuikuilemassa, vaikka päivitystahtini on harva. Kiitos teille, uskolliset. Jospa niitä valmistuneita sukkiakin saisin tänne vähitellen näkyviin.