Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

22.3.2012

Torstai-iltana



Pelaan pasianssia.
Ympärilläni leijuu vieno kloorin tuoksu iltapäivän uinnin jälkeen.
Olen alkanut pitää tuosta tuoksusta, koska siihen liittyy onnistumisen ja oppimisen iloa. Huomaan saavani sitä, mitä lähdin hakemaan.

Valmistelen pikku hiljaa päässäni muutoksia; tapettikauppa on ainakin kevään mittaan kohteena. Muitakin siemeniä itää mielen pohjalla, ajatuksen ituja.

Kuopus sai kirjeen puolustusvoimilta. Kutsunnat ovat syksyllä edessä.
Äitiä hämmentää, ei se lapsi vielä niin iso voi olla. Koulujen takia nyt joka tapauksessa anotaan lykkäystä, mutta silti...

1 kommentti:

Pystyraita hoikentaa! kirjoitti...

Ilot pieniä, surut ja murheet pieniä tai isoja...

Tätä tämä elämäisemme on.
Ja me vaan ihmetellään.