Lapsuudenkotonani vietettiin usein joulua vanhaan tapaan Nuutinpäivään* asti, eli silloin vasta riisuttiin kuusi ja heitettiin se ulos. Samaan tahtiin olemme usein eläneet edelleen, ellei sitten ole sattunut huono kuusi, joka on ruvennut karisemaan aikaisin. Ne ovat saaneet lähtökäskyn nopeasti. Mutta tänä vuonna on taas tällainen tapaus. Ei karise, vuosikasvaimet vihertää, pisimmät ovat jo viisisenttisiä. Eihän tätä voi heittää pois, vai voiko?
Hentomielisyydessäni annan sille armonaikaa ainakin viikonloppuun asti.
* Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.
2 kommenttia:
Hauska kuulla, että jollakin muullakin on sama perinne. Nuuttina vasta iltahämärissä sammuu joulukuusen valot ja se pääsee takaisin ulkoilmaan. Kasvuun yltyvät pikkukuusen on miltei vaikea laittaa pois. ;)
Tätä ei kyllä jostain syystä laajasti kehtaa ääneen tunnustaa. Monella tuntuu olevan kisa siitä, kuka on nopeimmin jouaaton jälkeen korjannut joulukoristeet ja -valot pois näkyvistä. ;)
Lähetä kommentti